KURSSIN RATSUT
Tällä kurssilla työskentelevät ratsut:
TUNTIPOHJAT
1. TUNTI - TUTUSTUMISTA Tervetuloa Kuuvuoren alkeiskurssille! Minä olen Irene Raine, 37-vuotias kenttäratsastaja ja tämän yrityksen omistaja, ja toimin teidän matkaaoppaananne alkeiskurssin alusta loppuun! Tänään käytämme hieman aikaa tutustumiseen, joten tunti on tavanomaisia ratsastustunteja hieman pidempi. Kokoonnutaan
toimistossa, jossa jaetaan jokaiselle uudelle ratsastajalle yleisiä ohjeita tunneilla ratsastamisesta. Samalla kannattaa vetäistä hihasta, jos sinulla ei ole vielä Kerhohuoneessa omaa kaappia. Kuuvuoresta voitte lainata kypärää ja turvaliiviä. Alkeiskurssille niiden lisäksi riittää vallan mainiosti mukavat housut sekä kengät, joissa on hieman vartta tukemassa nilkkaa sekä korkoa, joka estää kenkää luiskahtamasta satulan läpi. Hansikkaat ovat myös erittäin suositeltavat, jottei tule inhottavia hiertymiä.
On aika tutustua hevosiimme! Kuuvuoressa ratsastetaan kaksi tuntia perättäin samalla ratsulla. Näin ne ehtivät käydä hieman tutummiksi, ja usein juuri se toinen tunti sujuu ensimmäistä sujuvammin. Hoitajat ovat mukana auttamassa ensimmäisillä tunneilla, mutta tarkoituksena on, että ihan jokainen oppisi toimimaan itsenäisesti kurssin loppuun mennessä. Apua saa ja pitää aina pyytää! Tänään käydään ensin yhdessä lyhyesti läpi, miten hevosen kanssa ylipäänsä toimitaan ja miten ne varustetaan tuntia varten. Demoheppana meillä on tänään Ville. Kaiken A&O on tietenkin johdonmukainen ja ennakoiva toimintatapa - se on paitsi hevoselle reilua, myös riskitilanteilta välttävää. Hevosten kanssa ei tietenkään saa huutaa tai liikkua äkisti, sillä osa hevosista säikähtää pahastikin. Älä koskaan kierrä hevosen takaa! Meillä ei montaa potkuria ole, mutta tuo musta Musti-friisiläinen kyllä potkii. Ja Kyllikin saattaa... Hevoset ovat pakoeläimiä ja laumaeläimiä, mikä tarkoittaa, että ne voivat parhaiten, kun niillä on selkeä laumanjohtaja - eli ihminen. Hevosten kanssa pitää asettaa kyllin selkeät rajat, mutta se ei tarkoita turhanpäiväistä nipottamista tai läpsimistä. Meillä Kuuvuoressa ei koskaan lyödä hevosia!
Alkeiskurssilla hoitajat ovat avustamassa ja taluttamassa teitä, mutta saatte näin alkuun totutella taluttamiseen itse ja taluttaa omat kurssiratsunne tuonne pääkentälle jonossa. Saatte kiertää siellä muutaman kerran kaviouran ympäri. Tulkaapa sitten tänne
kaartoon eli riviin keskelle kenttää! Kaikki ohjattu ratsastus aloitetaan aina kaarrosta. Hoitajat pitävät hevosia sen aikaa, kun nousette satulaan - ja täältä laidalta saa hakea selkäännousujakkaran. Ensin taristetaan, että vyö on sopivan kireällä. Sitten vaan vasen jalka jalustimelle, ota kiinni satulan etukaaresta ja ponnista hevosen selkään. Laskeudu pehmeästi, jottei hevonen säikähdä! Sitten mitataan jalustimet sopivan pituisiksi siten, ettei polvi tule yli satulan polvituista ja kiristetään vyö vielä selästä käsin. Liikkeelle kohti kaviouraa saatte lähteä, kun ratsastuksenopettaja on kiertänyt luonanne tarkistamassa jalustimien pituuden ja vyön kireyden.
Eteenvieviksi avuiksi kutsutaan sellaisia ratsastajan apuja, joilla hevonen liikkuu eteenpäin. Näitä on esimerkiksi pohkeet: jalat polvesta alaspäin. Pohkeita annetaan puristamalla tasaisesti ja kevyesti molemmilla pohkeilla hevosen kylkiä. Ei koskaan kantapäillä! Jos tasapaino tuntuu hankalalta säilyttää, voit ottaa harjasta kiinni. Älä kuitenkaan koskaan ota tukea ohjista tai purista jaloilla, herkemmät hevoset saattavat tulkita näitä apuina.
Ja sitten mars liikkeelle! Hups, satulassa kannattaa yrittää rentoutua. Päästäkää jalat ihan pitkiksi ja rennoiksi kylkiä pitkin, mutta rentoudesta huolimatta ryhti olisi hyvä pitää suorana ja katse edessä. Tarkistakaa, että jalustimet ovat päkiällä jalan leveimmällä kohdalla, ja varpaat hieman ylempänä kuin kantapäät.
Vaihdetaanpas sitten suuntaa. Käännetään hevoset kohti vastakkaista seinää ja uuteen suuntaan sieltä Clara edellä. Siirrä ohjaa käännöksen suuntaan ja purista vastakkaisella pohkeella. Eli nyt vasemmalle kääntyessä siirrä vasenta kättä vasemmalle ja purista hevosen kylkeä oikealla pohkeella. Ja katse vie - käännä katse jo kohti uutta suuntaa! Jokainen voisi tarkistaa, että ohjat tulevat nyrkkiin pikkurillin ja nimettömän välistä, ja ettei ohjissa ole kierteitä tai ylimääräistä roikkumassa. Hyvä! Sitten vielä nyrkit pystyyn; peukalot sulkevat ohjat nyrkin sisään. Muistakaa, että ohjista ei koskaan saa vetää! Hevosen suu on todella herkkä.
Kierrän vielä kaikkien luona antamassa vinkkejä asentoon. Aluksi hyvän asennon löytäminen satulassa voi olla tosi hankalaa. Voitte jo itsekin opetella käymään läpi perusjuttuja käynnin aikana: ryhti, katse eteen, polvet irti satulasta ja varpaat kohti menosuuntaa, kyynärpäihin sopiva kulma. Kantapäät alas!
Alkeiskurssin ensimmäinen tunti on jo melkein ohi! Vielä pitäisi saada hevoset takaisin tänne kaartoon ja pysähtymään. Toiset hevoset ovat erifiksuja ja tietävät milloin tunti loppuu, Reino esimerkiksi... Sille voi antaa vähän pohkeita ja ratsastaa vielä yhden kierroksen. Hevonen pysäytetään istumalla ensin syvemmälle satulaan, ikään kuin maata kohti. Sitten puristetaan kevyesti ohjia nyrkin sisässä, ja jos mitään ei tapahdu, ohjia voi vielä hieman lyhentää ja viimeisenä vielä vetää kohti omaa napaa.
Kaarrossa hevosille isot kiitokset! Jalat otetaan pois jalustimista, nojataan kevyesti eteenpäin ja liu'utaan alas.
Tästä se lähtee!
2 TUNTI - PERUSAVUT Tervetuloa alkeiskurssin toiselle tunnille! Tänään päästäänkin jo ratsastamaan vähän enemmän, ja lopuksi katsotaan yhdessä tallissa hevosen riisuminen varusteista tunnin jälkeen. Sitä ennen saatte kuitenkin jatkaa itsenäistä opettelua varustukseen - minä olen täällä päätallin toimistolla, jos tulee tenkkapoo. Hoitajilta ja työntekijöiltä voi ja pitää myös aina kysyä apua! Tänään jatketaan vielä samoilla kurssiratsuilla kuin eilen, ensi maanantaina sitten uudet tuulet ja uudet tuttavuudet. Lähdetään sitten kaikki porukalla maneesille - tänään on melkoinen syysmyräkkä.
Riinalla näyttäisi olevan kaikki muuten kunnossa, mutta satulahuopa kannattaa aina nostaa irti sää'ästä - kas näin. Nyt se ei paina hevosen selkään. Eiköhän sitten lähdetä maneesille! Muistetaan pitää turvavälit. Jäädään ponikäytävän päässä olevan odotusaulaan jonoon, pidetään riittävät välimatkat. Sisälle saa mennä kun valo on vihreä! Ja siellä tietenkin ensimmäisenä kaartoon.
No niin, pääsivätkö kaikki hyvin perille? Hyvä! Tarkistan taas kaarrossa kaikkien varustuksen ja lähdetään sitten samaan aikaan kaviouralle.
Aloitellaanpa sitten. Kerrataan viime kerralta ensin vähän ratsastajan asentoa: katse menosuuntaan, varpaat ja polvet eteenpäin. Suorista ryhti ja nosta leuka! Sitten ruvetaan töihin. Valmistellaan pysähdys seuraavan kirjaimen kohdalle! Istukaa syvemmälle satulaan ja puristakaa ohjia nyrkissä. Kerätkää ohjia ensin lyhyemmäksi, jos tarpeen. Hienoa! Ja sitten liikkeelle. Puristakaa tasaisesti molemmilla pohkeilla, ensin kevyesti ja lisätään painetta jos tarpeen. Hevonen kun pyrkii aina pois päin paineesta. Ja taas seuraavalle kirjaimelle valmistellaan pysähdys. Oho, nyt Tulppu vähän ennakoi ja pysähtyi omia aikojaan. Uudestaan liikkeelle ja uusi yritys! Kun hevonen pysähtyy, löysätkää hieman sormia nyrkistä eli myödätkää. Myötääminen on tärkeää; se on kiitos ja ponit tietävät silloin tehneensä oikein.
Ja taas liikkeelle! Katsokaa, etteivät kantapäät nouse kun annatte pohkeita. Käännetään ponit poikkisuuntaan leikkaalle eli kentän halki vastakkaiselle pitkälle sivulle. Ottakaa omaan tahtiin pysähdykset kuin olisitte menossa kaartooon. Ja reippaasti liikkeelle! Pohkeita voi käyttää vähän napakammin, jos ponit tuntuvat ikään kuin valuvan käyntiin. Käynti on nelitahtinen askellaji - kokeilkaapa laskea mielessänne askelia yhden lyhyen sivun verran.
Käännetään taas hevoset poikkisuuntaan halkaisijalle, mutta nytpä jäädäänkin seis! Valmistellaan peruutus - istutaan taas hieman syvemmälle satulaan, tehdään pieni pidäte nyrkin sisässä ja annetaan pohkeita. Hieno peruutus Onnilla - muista myödätä! Kun poni tekee mitä pyydetään, se jätetään rauhaan, eikös vaan? Riinalla napakampi ote ohjista, saat lyhentää niitä aika tavalla, niin, että tunnet hevosen suupielet. Parempi! Almalla voit vielä kokeilla sellaista, että nojaat ajatuksen verran eteenpäin. Peruutus on hyvä taito osata, mutta se on myös yksi kouluratsastuksen perusliikkeistä.
Lähdetäänpä napakasti liikkeelle! Kaviouralla saattekin valmistella seuraavan kirjaimen kohdalle tullessanne siirtymisen raviin. Otetaan ihan muutama askel ravia, hoitajat kyllä pysyvät vierellänne! Pohkeet kylkiin kiinni ja harjasta kiinni. Taluttajat kyllä huolehtivat kaikesta muusta. Hienoa! Yrittäkää ihan vain rentoutua ravissa. Katse ylös ja hartiat taakse!
Olipas se jännää, miltäs tuntui? Saatte hetken kävellä uraa pitkin pitkin ohjin, välikäyntien aikana hevosetkin saavat huilahtaa. Ottakaa vaikka jalustimet pois jalasta ja pyöritelkää nilkkoja.
Okei, sitten jatketaan! Otetaan ohjat taas käteen, kerätään sopivan mittaisiksi ja tarkistetaan, että nyrkit ovat kiinni ja pystyssä. Sitten vaihdetaan suunta - sieltä Lytty kärjessä seuraavan kirjaimen kohdalta valmistelet ikään kuin kääntyisit radalle poikkisuuntaa leikkaa, mutta puolessa välissä kenttää käännätkin ponin takaisin tulosuuntaa kohti. Kuvio muistuttaa pisaraa; kävelkää hetki uran sisäpuolella, kunnes ei tule enää kavereita vastaan. Sitten vain takaisin uralle. Tätä ratsastusradan tietä kutsutaan täyskaarroksi - se on oiva tapa vaihtaa suuntaa!
TÄYSKAARTO.
Andreas 06, Public domain, via Wikimedia Commons
Lopuksi kokeillaan ratsastaa ympyrällä. Sieltä vaikka Tulppu ensimmäisenä lähdet kääntämään lyhyen sivun puolesta välistä, C-kirjaimelta, kohti H-kirjainta, siitä melkein kentän puoleen väliin, kohti M-kirjainta ja takasin C:lle. Muistatteko vielä miten käännettiin? Sisäpuolen käsi ja ulkojalka tekevät yhteistyötä; paina kevyesti oikealla pohkeella hevosen kylkeä ja käännä sisäkättä hieman kohti kentän keskustaa. Katse jo valmiiksi seuraavalle kirjaimelle! Älä jää, Claralla, painamaan pitkäksi aikaa pohkeella, vaan hellitä välillä. Muutoin ponit turtuvat avuille, ja joudumme aina käyttämään vähän enemmän voimaa - ja se ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista.
RATSASTUSRADAN KIRJAIMET.
The original uploader was MartinRe at English Wikipedia., Public domain, via Wikimedia Commons Hienoja ympyröitä teillä! Tästä onkin hyvä jatkaa ensi kerralla: tänään tuli jo paljon uutta opittavaa. Saatte kävellä loppukäynnit pitkin ohjin uraa pitkin. Ja sitten vaan kaartoon, pysähdys, isot kiitokset poneille ja jalkaudutaan. Muistatteko - ensin jalustimet pois, sitten vaikkapa harjasta kiinni, nojaa kaulalle ja heitä oikea jalka takakaaren yli. Jousta hieman polvista, niin ei tömähdä! Nostetaan ohjat pois kaulalta, löystetään satulavyötä ja nostetaan jalustimet ylös, jotta ne ei paukkaa hevosten kylkiin eivätkä myöskään jää kiinni oviaukkoihin.
Tallissa jokainen saa vielä purkaa omatoimisesti hevoset. Käydään kuitenkin ensin läpi Riinan kanssa; hoitajat odottavat karsinoissa ponien kanssa. Muistatte, ettei poneja saanut koskaan jättää vahtimatta varustettuna! Hyvä. Aloitetaan suitsista. Ohjat ovatkin jo pois kaulalta. Ensimmäisenä avataan poskiremmi, aina viimeisenä turparemmi. Osaako joku kertoa, miksi? Sitten otetaan hevosen pää kainaloon, pidetään kiinni nenäpiin päältä ja pujotetaan suitset pois päästä. Sitten pujotetaan riimu päähän - se on helpompi pukea kuin suitset, koska riimussa ei ole kuolaimia. Riimunnaru sidotaan vetosolmulla karsinan tolppaan, ei koskaan kaltereihin. Suitset kannattaa ripustaa ovessa olevaan koukkuun odottamaan satulahuoneeseen vientiä. Hyvä - sitten satulan kimppuun. Ensin irrotetaan vyö ja lasketaan se satulan päälle. Ota etu- ja takakaaresta kiinni ja lähde tuomaan satulaa rauhassa syliisi. Satula laitetaan odottamaan telineeseen. Seuraavaksi riisutaan suojat yksi kerrallaan, muistetaan taas ettei hevosen takaa tai alta saanut kulkea. Lopuksi hevonen harjataan. Varsinkin hikiset kohdat on hyvä harjata huolellisesti, oikein hikiset läntit voi putsata kostealla sienellä. Hevoselle puetaan vuoden ajan ja jokaisen hevosen ohjeiden mukaisesti joko fleeceloimi, talliloimi tai tallitoppaloimi. Nyt syksyllä puetaan vain fleecet. Loimitus aloitetaan taas lautasten päältä: levitä loimi rauhallisesti kohti hevosen lapoja ja kaulaa. Kiinnitä ensimmäisenä ryntäille tulevat klipsut ja sitten mahavyöt. Viimeisenä nostetaan häntä lenksun päälle. Ota hevoselta riimu pois; koskaan ei jätetä hevoselle varusteita karsinaan, sillä se voi teloa itsensä niihin piehtaroidessaan ja hinkatessaan päätään seiniin.
Hyvä - sitten vain kaikki omien kurssiratsujen kimppuun! Muistakaa käydä pesemässä kuolaimet satulahuoneen vesipisteellä, pesukarsinassa tai ponilassa ulkona harjauspuomin puutarhaletkulla. Suitset ristitetään laittamalla ohjat niskahihnan päälle, turparemmi kiinni ja pyöräytetään leukaremmi kaksi kertaa koko paketin ympäri ennen kuin se laitetaan kiinni. Noin! Ohjat pysyvät kasassa ja seuraava ratsastaja saa ne helposti käyttöön. Suitset ja satula palautetaan oikeaan satulahuoneeseen hevosen nimellä merkittyyn telineeseen. Hikinen tai kastunut huopa irrotetaan ja asetetaan satulan päälle kuivumaan. Huovasta, satulavyöstä, suojista ja jalustimista harjataan irtokarvat- ja hiekka pois. Jos hevosella on pintelit, aloitetaan niiden käärintä tarrapäästä.
Ensi kerralla nähdäänkin uusien kurssiratsujen merkeissä!
3. TUNTI - KÄYNTI Ellen - Clara
Tervetuloa alkeiskurssin kolmannelle tunnille! Tänään saatte vielä nauttia taluttajien läsnäolosta, lopuksi jo kokeillaankin pätkittäin ilman taluttajaa ja ensi kerralla tavoitteena on luopua heistä tyystin. Tänään opitaan taas uusia ratsastusradan teitä ja samalla ravataan hieman. Tulee siis paljon asiaa, koettakaa pysyä kärryillä! Tai siis satulassa. ;-)
Aloitetaan taas tunti kaviouralla keräämällä ohjat käteen. Samalla on hyvä hetki tarkistaa omaa istuntaa: istutko ryhdikkäästi, tunnetko molemmat istuinluut satulaa vasten, onko kantapäät alhaalla ja nyrkit pystyssä?
Keksi kaksi muuta oikeaoppisen istunnan piirrettä. Hyvä! Lähdetään sitten Ville kärjessä kääntämään sieltä seuraavasta kulmasta pari metriä kulman jälkeen pituushalkaisijalle, eli ratsastetaan kentän halki. Suunta vaihtuu aina kun ratsastetaan halkaisijoita, eli myös raippakäsi vaihtuu.
Pidetäänkö raippaa ulko- vai sisäkädessä?Oho, siellä Betty jo ehti demonstroimaan tämän harjoituksen ytimen: nyt kun hepat eivät saa seinästä tai aidasta tukea, pitää meidän
suoristaa ne. Hevosen suoristamisella tarkoitetaan apujen yhdistelmää, jonka tuloksena hevonen liikkuu suorana kuin näkymätöntä viivaa pitkin. Sen takajalat astuvat samoihin merkkeihin kuin etukaviot - ellei jopa niiden yli.
Aloitetaanpa! Ensimmäisenä otetaan katseen kiintopiste: katso mihin olet menossa. Ja koska hevonen liikkuu aina paineesta
POIS PÄIN / KOHTI PAINETTA, hyödynnetään sitä tietoa nyt - esimerkiksi Hessu liiraa koko ajan hieman vasemmalle. Korjaapa siis asentoasi satulassa; ryhdistä
OIKEA/VASEN kylkesi ja tarkista, että painosi jakautuu tasaisesti molemmille jalustimille. Noin, huomaatko? Hevonen hakeutuu pois päin paineesta, jonka ratsastajan istunta aiheuttaa. Nyt kun satulassa istuu tasapainoisemmin, hevonenkin liikkuu suorempaan. Ja jos oman asennon kohentaminen ja katseen kiintopiste ei auta, otetaan avuksi järeämmät aseet eli ohjat ja pohkeet. Suoristus näillä avuilla tapahtuu vastakkaista ohjasapua ja vastakkaista pohjetta käyttäen. Eli jos hevonen liiraa vasemmalle, käytä ensin
OIKEAA/VASENTA ohjaa ja sitten
VASENTA/OIKEAA pohjetta. Ja vastaavasti toisin päin. Kun taidot kehittyvät, tähänkin tulee hienosäätöä, mutta näillä te pääsette jo todella pitkälle! Ja muistakaa aina myödätä ohjista, kun heppa tekee oikein.
Jäädäänpä sitten Clara kärjessä tänne tallin puoleiseen päätyyn pääty-ympyrälle. Ympyrällä toimii sama logiikka kuin suoralla uralla suoristamisessa: halutaan, että hevonen kulkee suorana suhteessa uraan.
Mitä apuja käytit ympyrällä? Miten hevosesi reagoi, tuliko ympyrästä pyöreä, kulmikas tai kenties litteä kananmuna?Kaarevalla uralla on tärkeää muistaa myös
asettaminen. Lyhykäisyydessään asettaessa ratsastaja siirtää hevosen niskaa siten, että sen on helpompi liikkua kaarevalla uralla. Asettaminen tapahtuu sisäohjalla siten, että ratsastaja näkee hevosen sisäsilmäkulman- ja sieraimen kaaren. Eli ei käännetä koko kaulaa, vaan ihan pikkuisen niskasta. Asetus tapahtuu
nyrkin sisällä/viemällä sisäkättä kohti kentän keskustaa/viemällä sisäkättä omaa napaa kohti. Ja muistakaa myötäys! Aina kun hevonen kääntää niskasta sisäohjan perässä, päästetään ohjan painetta nyrkistä kiitoksena hevoselle.
Hienoa! Jätetään asetukset muhimaan ja siirrytään eteenpäin. Tullaan kaikki takaisin kaviouralle ja ratsastetaan suunnanvaihto koko rata leikkaan avulla. Eli sieltä kulman jälkeen pitkälle sivulle tullessa käännetään hevoset vinossa linjassa koko kentän halki, kohti vastaavaa kirjainta muutamaa metriä ennen uraa. Tullaan sieltä Kylli kärkenä.
Kulkiko ratsusi suorana koko rata leikkaalla? Mitä apuja tien aikana hyödynsit?Sitten lähdetään valmistelemaan siirtymistä kevyeen raviin. Eli aina kun hevosen
SISÄ/ULKO etujalka on ilmassa, sinä nouset satulasta! Ja vastaavasti etujalan ollessa maassa, sinä olet satulassa. Ja puolipidätteet valmistelevat siirtymisen raviin seuraavalta kirjaimelta. Hyyvä! Claralla päättäväisemmät pohjeavut, katso ettei kantapäät hilaudu ylös. Silloin Clara ei takuulla ravaa. Villellä vähän lyhyemmät ohjat, niin ne puolipidätteetkin menevät paremmin perille.
Hevosesi ei suostunut siirtymään raviin. Mikä neuvoksi?Otetaan takaisin käyntiin! Siinä menikin jo pari kierrosta ravaillen, hyvä! Otetaan uudestaan koko rata leikkaa ja sieltä Reino kärjessä otetaan lyhyitä siirtymisiä kevyeen raviin ja takaisin käyntiin.
Mitä ratsastajan pitää tehdä, jotta hevonen siirtyy takaisin käyntiin?Hienoa! Otetaan hevoset käyntiin ja annetaan niille hetkeksi pitkät ohjat. Saatte itsekin vähän hengähtää.
Välikäyntien jälkeen hoitajat nappaavat riimunnarut irti ja jäävät vain kävelemään viereen. Te saatte mennä muutaman kierroksen verran täysin itsenäisesti käynnissä! Pyrkikää ratsastamaan hevoset reippaaseen käyntiin, niin että penkkiin tuntuu kuin ne melkein jo tahtoisivat lähteä ravaamaan. Samalla pidätte ohjat lyhyinä ja ohjastuntuman suupieliin tehokkaana. Kädet joustaa kyynärpäistä hevosen pään liikkeiden mukana. Ja sitten seeeis! Valmistelkaa pysähdys vetämällä napaa kohti selkärankaa ja painumalla syvemmälle satulaan. Ja vasta ihan viimeisenä pieni puristus nyrkeissä. Ja taas liikkeelle - valmistelkaa käyntiin siirtyminen hellittämällä omasta navasta, puhaltamalla ilmat ulos keuhkoista ja hellittämällä puristus pois nyrkeistä.
Miltä itsenäinen käynti tuntui? Onnistuitko Irenen antamissa tehtävissä?Hienoa työtä! Tänään tulikin paljon asiaa, ensi kerralla jatketaan samojen ratsujen kanssa.
4. TUNTI - PERUSAVUT II Ellen - Clara
Alkeiskurssin neljännellä tunnilla mennään jo aika pitkälti ilman taluttajia. Hevosten hoitajat ovat kyllä vielä mukana tuolla katsomon puolella, ja valmiina pelastamaan tilanteen jos tarvis, mutta kokeillaan kaikki ensin mennä itsenäisesti. Aloitellaan tuttuun tapaan kaviouralla keräämällä ohjat käteen - puhutaanpa hetki tuntumasta. Kaikki muistaa, että tuntumalla lyhykäisyydessään tarkoitettiin, että ratsastaja tuntee hevosen suun ohjien päässä. Voitte kokeilla levittämällä hieman käsiä irti toisistaan, huomaatko? Kaikki myös lyhentää ohjia ja katsoo, ettei niissä ole kierteitä. Lähdetään sitten ratsastamaan hevosia kohti tuntumaa, eli sama ajatus kuin viime tunnin loppupuolella: ratsastakaa ne reippaasti pohkeesta eteen, kuin lähtisivät jo melkein ravaamaan. Ei kuitenkaan haluta niiden ravaavan, vaan tässä kohtaa ne puolipidätteet tulevat mukaan. Samalla kyynärpäistä tulee jousto ja elastisuus tuntumaan; hyvä tuntuma ei koskaan ole hevoselle epämiellyttävä. Eli tässä kohtaa kaikkien hevosten pitäisi kävellä reippaasti ja halukkaasti kaulaa venyttäen kohti kuolaintuntumaa.
Vieläkö kaikki muistavat asetuksen? Eli nyt aina kentän kulmaan tullessa pitäisi muistaa asettaa hevosta kaaren mukaisesti. Ei rysätäkään vaan läpi kulmasta, vaan noin metriä ennen kentän kulmaa ratsastetaan puolipidäte eli herätellään hevoset tuleviin apuihin - vähän kuin autolla kääntyessä käytetään ensin vilkkua,jotta muut liikenteessä tietävät että olet kääntmässä. Hyvä! Sitten siellä kulmassa pitäisi saada pidettyä paino molemmilla kankuilla ja jalustimilla yhtä tasaisensa. Claralla voisit suoristaa sisäkyljen, älä päästä sitä lysähtämään kulmassa vaan ajattele aktiivisesti molempia kylkiä yhtä pitkiksi. Sitten seuraava steppi onkin se asettaminen. Eli lähdetään ihan kevyesti viemään sisäohjan nyrkkiä tiiviimmäksi ja samalla käännetään hartiaa kohti kentän keskustaa. Samaan aikaan sisäpuolen kantapää ei saa nousta, Villellä! Ja sitten on vielä ulko-ohja, joka hoitaa kääntämisen. Mitenkäs se sitten onnistuu? Ulko-ohja on vähän kuin raami hevosen kaulalle, eli sen avulla me pidämme hevosen kaulan suorana myös asettaessa. Hienosti sujuu!
Jatketaanpa asettamisen harjoittelua volteilla. Ratsastusradalla voi olla 8 metrin tai 10 metrin voltteja - meillä on aluksi vain kymmenen metrin voltteja, koska niiden ratsastaminen on paljon helpompaa. Mitä pienempi ympyrä, sitä haastavampaa se myös hevoselle on! Nyt voltilla onkin tosi tärkeää muistaa ulko-ohjan tuki, joka siis pitää hevosen kaulan suorana. Tee pieniä pidätteitä ulko-ohjalla, Reinolla, älä jää vetämään ohjista koskaan. Parempi! Ja Kyllillä sisäjalka alas ja rennoksi lonkasta ja reidestä lähtien, älä jännitä jalkaa vaan päästä se ikään kuin valumaan hevosen kylkeä pitkin alas.
Ratsastetaan nyt voltit pitkien sivujen alkuun ja loppuun eli heti kulman jälkeen ja hieman ennen kulmaa. Myös lyhyen sivun puoleen väliin tulee voltit. Muistatte, että voltilla toimii kääntävät avut: ulkopohje kääntää, ulko-ohja pitää kaulan suorana, sisäohja asettaa ja sisäpohje tukee kyljestä. Jes!
Hups, teepä heti perään uusi voltti, Bettyllä. Muista ratsastaa melkein kentän keskelle saakka, muutoin voltista tulee liian pieni.
Mihinkäs Claran ulkoavut jäivät? Nyt se vaan kaatui sun sisäpohjetta päin ja teki jonkinmoisen kananmunakuvion. Älä käännäkään sisäohjasta, vaan keskity kääntämään ulkopohkeella. Jos tuntuu vaikealta, voit ajatella joka askeleella enemmän painoa ulkojalustimelle.
Muistakaa mitä kulmissa pitikään tehdä! Ei annetakaan hevosten päättää, missä se kavioura meneekään.
Muutetaan tehtävää siten, että lyhyen sivun voltin sijaan lähdettekin kääntämään hevoset suoralle uralle kentän halki, aina vastakkaiselle lyhyelle sivulle saakka. Tätä tietä kutsutaan rata pituussuuntaan leikkaaksi, ja sen voi ratsastaa myös vaikka heti kulman jälkeen. Suunta vaihtuu joka kierroksella.
Villellä, muista myödätä kun hevonen tekee oikein!
Kun ei olekaan taluttajaa määrämässä suuntaa, jouduttekin tekemään aika paljon töitä kääntymisen eteen. Keskittykää kääntämään ulkoavuilla ja katseella - katse vie!
Nyt tämän uuden tien aikana jokainen nousee seisomaan jalustimille kevyeeseen istuntaan! Kevyt istunta on nimensä mukaisesti hevosen selälle enemmän tilaa antava ratsastajan istunta, jota käytetään paljon hypätessä mutta myös esimerkiksi maastossa ja ihan vaan jo kevyessä ravissakin - toki siinä vain hetkittäin. Teidän tehtävänne onkin pysyä kevyessä istunnassa koko pitkän pituushalkaisijan ajan. Samalla pitää saada pidettyä hevonen jonkinmoisessa kontrollissa, eli sen pitää kävellä suoraan eteenpäin. Eli ottakaa taas katseen kiintopiste! Jos tasapaino tuntuu horjuvalta, voi ottaa harjasta tukea, mutta yrittäkää mennä edes kerran koko tie ilman tukea.
Jalat rentona, Hessulla! Päästä vaan polvet irti satulasta ja reidet rennoksi, kevyessä istunnassa kaiken A&O on riittävän alhaalla pysyvät kantapäät. Älä paina niitä väkisin alas jottet ajaudu liikkeen taakse ja tuoli-istuntaan, vaan nimenomaan päästä ne rennosti painumaan alas kohti maata.
Kyllillä, kallista rohkeammin etuvartaloa lonkasta kohti hevosen harjaa. Näin sinun on helpompi löytää rytmi hevosen askelluksesta.
Muistakaa, että kun palaatte satulaan, istukaa alas pehmeästi, reisillä jaruttelen!
Okei, palataan kaviouralle ja annetaan hevosille hetkeksi pitkät ohjat. Kevyt istunta on jopa käynnissä yllättävän rankkaa, joten suosittelen irrottamaan jalustimet hetkeksi ja pyörittelemään nilkkoja ja ranteita.
Noniin, jatketaanpa vielä hetken verran töitä. Varmaan jo arvasittekin mitä seuraavaksi on luvassa - ravia! Harjoitellaan kevyttä ravia pienissä pätkissä kaviouralla. Nyt ei tarvitse välittää muusta kuin omasta kevennyksestä sekä tietenkin välimatkoista. Jos kaverin pylly tulee vastaan, hyödynnä äsken opittua ja tee käyntivoltti.
Okei, eiköhän aloiteta! Kerätään ohjat tuntumalle, haetaan taas se reipas käynti ja istutaan liikkeitä mukaillen. Hyvä! Siinä on Kyllillä oikein reipas käynti, Betty saisi kävellä vielä vähän vapautuneemmin eli ajattelepa hetki käsillä eteen, ihan kuin työntäisit kottikärryä - ja sitten pohkeita! Huomasitko, mitä tapahtui? Betty uskalsi liikkua eteen, kun ohjista ei vedettykään samalla taaksepäin.
Ja sitten puolipidätteiden kautta ensimmäiset ravisiirtymiset! Ylös-alas-ylös-alas. Hyvä, muistakaa mitä äsken harjoiteltiin - jarrutelkaa reisillä alas satulaan, älkää tömähtäkö. Noin, ja kantapäät alas, joka iikka. Otetaan taas käyntiin, tarkistetaan peruspalikat eli oma asento satulassa, ohjastuntuma hevosen suuhun ja käynnin reippaus. Herkimmät hevoset lähtevätkin raviin jo melkein pelkästä uloshengityksen voimasta tämän harjoituksen jälkeen. Kokeilkaapa kaikki, kuinka pienillä avuilla saatte hevoset siirtymään raviin. Hop!
Otetaan lopuksi vähän pidempi pätkä ravia. Jos tuntuu, että hevonen meinaa ihan väkisin hidastella ja pudottaa käynnille, voi muistuttaa ravista pohkeilla, muttei taaskaan nosteta kantapäitä eikä jäädä punkemaan pohkeilla. Samalla voitte antaa hevosille vähän pidempää ohjaa - vähitellen, ei tiputeta tuntumaa kerralla pois, koska silloin hevoset voivat kompuroida. Lähdetään harjoittelemaan eteen-alas ravaamista, eli ideana on toki säilyttää tuntuma, mutta ohja pitenee hieman ja antaa hevoselle tilaa venyttää kaulaa ja selkää. Samalla pohkeet pitävät ravin aktiivisena. Ihan sama juttu kuin käynnissä, halutaan niiden liikkuvan pohkeesta reippaasti eteen ja halukkaasti kohti kuolainta. Hyvältä näyttää!
Jäädänpä sitten vielä kaikki jalustimille seisomaan kevyeeseen istuntaan ravaillen. Yllättäen aika paljon helpompaa, kuin käynnissä, eikö vaan?
Hienoa työtä! Otetaan loppukäynnit ja isot kiitokset hevosille. Ensi kerralla taas uudet tuntiratsut, jatketaan keventelyllä.
5. TUNTI - KEVENTÄMINEN RAVISSA Ellen - BuenoAlkeiskurssi on jo melkein puolessa välissä! Tänään hevosten hoitajat eivät tulleetkaan mukana tunnille - aivan oikein, meillä on tänään täysin itsenäinen ratsastustunti. Jännittävää!
Kerätään ohjat tuntumalle ja muistellaan hieman viime tunnin asiaa. Kulmissa ulkoavut kääntävät ja sisäohja asettaa - kulman jälkeen ratsastetaan käyntiä reippaammaksi. No niin, sieltä Buenokin vielä hereille. Annapa sille kerran vähän napakammat pohkeet, noin. Lennillä lyhyemmät ohjat ja katse eteen, Tinkan ratsastaja hellittää reisistä ja päästää jalat valuumaan rentoina kylkiä pitkin. Almalla nyrkit kiinni ja pystyyn, kanna kädet etukaaren yläpuolella noin nyrkin mitan päässä toisistaan ja satulasta.
Alkaa jo näyttää paremmalta! Kokeillaanpa sellaista volttia, että päästättekin sisäohjan ihan löysäksi ja käännätte ihan vaan ulko-ohjalla ja ulkojalalla. Helpottaa, kun ajattelee, että kääntävä pohjeapu lähtee jo sieltä lonkasta saakka. Ihan kuin karsinassa halutaan että hevonen väistää ja sitä kosketaan kevyesti kylkeen, samalla tavalla lonkka painaa hevosta. Hienoa!
Jätetään sitten voltit muhimaan ja käännetään hevoset aina pitkän sivun puolesta välistä kohti kentän keskustaa ja ratsastetaan vastakkaiselle pitkälle sivulle vastaavan kirjaimen kohdalle. Eli tullaan rata poikkisuuntaan leikkaa. Taas muistetaan ratsastaa huolella ne kulmat, valmistella ja kiittää hevosta kulman jälkeen.
Hieno käännös Naamalla! Muista ottaa tuntuma takaisin pehmeästi, älä kiskaise ohjista kun keräät ohjat takaisin käteen.
Ja suunta vaihtuu taas joka kierroksella! Tullaan tätä samaa tietä, laitan tänne kaksi tötteröä kentän keskelle, joiden välistä tulette. Joka toisella kierroksella valmistelette käännöksen vasempaan, joka toisella oikeaan.
Hyvä! Jokainen valmistautuu siirtämään hevosen kevyeen raviin ja jatkamaan tehtävää ravissa.
Nyt kun suunta vaihtuu, pitää myös kevennyksen vaihtua. Siksi tötteröt - niiden välissä istutte yhden askeleen verran alas ja vaihdatte kevennyksen uuden kierroksen mukaiseksi.
Mäkillä on aika iso ravi, muista tehdä puolipidätteet hyvissä ajoin ennen kulmia, muutoin se hidastaa helposti käyntiin kun ei mahdu kääntymään rehellisesti sinun avuistasi.
Otetaan hevoset takaisin käyntiin! Eli istukaa alas satulaan, nojatkaa vähän liikettä vasten samalla kun vedätte napaa kohti selkärankaa ja painutte satulassa kuin maan painovoiman vetäminä. Ihan lopuksi vasta nyrkit tekee pidätteen!
Antakaa hevosille pitkät ohjat. Mutta sen sijaan että laiskottelisitte itse välikäyntejä, otetaankin sama tehtävä ja lisätään voltit sinne tötteröiden ympärille - ja kaikki tämä ilman ohjia! Nyt jouduttekin keskittymään pohkeilla ja painoavuilla ratsastamiseen ihan tosissaan.
Hyvä! Jatketaan sitten harjoituksia ravissa. Tehdään siirtymisiä pieniksi pätkiksi harjoitusraviin, joka tarkoittaa ravia ilman kevennystä. Se voi alkuun olla melkoista höykyytystä, joten otetaan vain pieniä pätkiä kerrallaan. Tullaan samaa tietä kuin äsken, ja nyt siirrän tötteröt siten, että ensimmäinen on kaksi metriä käännöksen jälkeen ja toinen pari metriä ennen uralle paluuta. Pyrkikää siirtämään hevoset harjoitusraviin näiden tötteröiden väliseksi ajaksi! Muutoin ratsastetaan käyntiä, eli teillä on hyvin aikaa valmistautua itse ja samalla valmistella käyntiä eteenpäinpyrkiväksi. Kun hevonen kävelee jo valmiiksi reippaasti, sen siirtyminen raviin on paljon helpompaa.
Hienoja siirtymisiä! Ei haittaa jos ei mene ihan nappiin tötteröiden kanssa, se ei ole niin vaarallista. Ideana onkin istua alhaalla harjoitusravissa pienissä pätkissä. Ei kuitenkaan anneta hevosten tyystin päättää, milloin heitä suvaitsee huvittaa ravailla, vaan ratsataja tekee päätöksen, milloin ravi alkaa ja milloin se loppuu. Jos ei saa hevosta ravaamaan, ota voltille ja tule uudestaan niin kauan että onnistuu.
Nyt on tosi tärkeää saada jalat rennosti! Uskokaa tai älkää, se ei yhtään auta jos puristaa itsensä polvilla tai reisillä satulaan - päin vastoin, se pomputtaa vielä enemmän.
Toisilla hevosilla on helpompi ravi istua kuin toisilla.
Lopuksi tullaan koko uralle ja saatte aivopähkinän: loppuraveissa eteen-alas saatte miettiä kevennyksen uusiksi. Laskekaa ihan vaikka ääneen 1-1-2-2-1-1-2-2! Eli ette kevennäkään tavallisesti vaan ensin kaksi askelta normisti, sitten kaksi askelta ylhäällä, kaksi askelta alhaalla, ja taas kaksi askelta normisti. Aika hankalaa!
Kiitos tunnista, tällä kertaa saattekin jalkautua ja kävellä loppukäynnit taluttaen hevosia - muutoin teillä on jalat ihan maitohapoilla huomenna. Saattaa olla muutenkin... ;-)
6. TUNTI - PUOMIEN YLITYS KÄYNNISSÄ Ellen - BuenoJokos kaikki on selvinneet maitohapoista? ;-) No mutta sillä se lähtee millä on tullutkin! Kuten huomaatte, kentällä on maapuomeja ja meidän tarkoituksena olisi niitä tänään ylittää. Käydään ensin läpi vähän kouluratsastukseen liittyvää uutta asiaa, mutta aloitetaan kuten mikä tahansa ratsastustunti keräämällä ohjat tuntumalle.
Nyt siinä alkukäyntien aikana osaatte jo käydä omaa asentoa läpi: katse eteen, jalat rennoksi, kanna kädet, avaa rintakehää. Hienoa! Bettyllä voit heti lyhentää ohjia ihan reippaasti, niin, ettei niissä ole ylimääräisiä kierteitä.
Lähtekää siinä käynnissä kääntämään omaan tahtiin muutamia voltteja kierroksen aikana. Katsokaa, että oma paino pysyy keskellä satulaa, niin ettei painovoima vedä kylkeä myttyyn. Jos niin käy, niin hevonenkaan ei kävele oikein. Claralla katso, ettei sisäohja käännä kaulaa linkkuun.
Okei! Voltit näyttää sujuvan jo tosi hyvin. Tullaan sitten Bueno kärjessä keskiympyrälle, mutta ei ratsastetakaan ympyrää vaan muodostetaankin neliön mallinen tie. Siellä on maapuomit näyttämässä kulmien paikan, eli ratsastatte niiden väliin kulmikkaan tiet siten, että käännätte hevoset puomien sisäpuolelta.
Pysähtykää juuri ennen puomia! Käännetään katse menosuuntaan eli sinne päin mihin ollaan kääntymässä, samalla ulkopohje siirtyy hieman satulavyön taakse puristamaan. Ja näin hevoset kääntää takaosaa kohti uutta suuntaa! Tarkoituksenahan on, ettei etujalat liikkuisi, eli tässä harjoitellaan samalla etuosankäännöksen alkeita.
Siellä Naamalla, ota selkeämmät pidätteet ja istu syvemmälle satulaan - älä annakaan sen kiskaista takapuolta ylös satulasta vetämällä kaulaa alas pysähdyksessä. Se olisi vaan kovin innokas menemään!
Lennillä tarkista, että pidätteet tulee sieltä omasta istunnasta ja nyrkin sisässä, älä vedä ohjista taaksepäin. Silloin hevonen vain jännittyy ja joudut käyttämään kahta kauheammin apuja. Pyritään aina siihen, että päästäisiin hevosen kanssa yhteisymmärrykseen mahdollisimman pienillä avuilla.
Hienosti sujuu! Muutetaan tehtävää siten, että ratsastatte yhden kierroksen tässä neliöllä ja siitä jatkatte takaisin kaviouralle ennen pitkän sivun kulmaa. Lyhyellä sivulla siirretään hevoset kevyeen raviin ja taas ennen neliötä käyntiin.
Hyvä, Hessulla tarkista kevennys - istu ylimääräisen askeleen ajaksi satulaan ja uusi kevennys.
Lytyllä vähän reippaampi ravi, nyt se kyselee koko ajan että voitaisiinko kuitenkin kävellä. Anna kerran napakammat pohkeet!
Muistetaan maneesin liikennesäännöt - tehtävää tekevällä on etuajo-oikeus, eli tässä tapauksessa kaviouralla tulevien pitää väistää neliöltä tulevia, vaikka uralla mennäänkin ravissa. Ja sitten siellä on niitä puomeja, joita pitää väistellä - tässä onkin teillä tarkkuustehtävä!
Okei, jäädään sitten kokonaan kaviouralle ja pitkän sivun aikana teidän pitäisi heti kulman jälkeen siirtää hevoset raviin, puolivälissä ottaa pari askelta käyntiä ja sitten taas siirtää hevoset takaisin raviin.
Tarkkuutta, Tulpulla! Nyt ei saakkaan enää hevoset päättää, missä kohtaa ravi alkaa tai loppuu, vaan se on ratsastajan tehtävä. Ota voltti ja uusi yritys - tällä kertaa valmistele tulevat ravipohkeet huolellisella puolipidätteellä. Noin, nyt se lähti ravaamaan kun sinä halusit!
Lytyllä, korjaa oma istunnan keskipiste keskelle satulaa, nyt lähdet tosi helposti kulmissa luisumaan enemmän sisäjalustimelle - ja siitähän on kovin lyhyt matka hiekkaa maistelemaan...
Hessulla löytyi jo oikea kevennyskin, hienoa! Vielä kun tarkistat varpaat kohti menosuuntaa ja polvet irti satulasta, niin Hessu uskaltaa ravata kunnolla eikä mennä mummoravia.
Jäädään sitten kaikki käyntiin ja annetaan hevosten huilata välikäyntien ajan. Vaihtakaa omaan tahtiin suuntaa; liikennesäännöistä puheenollen, kun vaihdetaan suuntaa, kaveria ei saa koskaan ohittaa liian läheltä. Siksi tehdään aina voltti tai muu tie, jolla annetaan tilaa toisille. Ja ohituksissa on toinenkin tärkeä sääntö - ikinä ei saa laukata toisen takaa ohi! Hevosten kilpailvietti saattaa syttyä ja siinä onkin kunnon vaaratilanne lähellä.
Lähdetäänpä sitten katsomaan puomien ylitystä. Kerätään ohjat tuntumalle ja muistellaan ensin ihan siinä kaviouralla kevyttä istuntaa. Varmistetaan ensin, että molemmat ohjat ovat yhtä pitkiä ja paino tasaisesti molemmilla jalustimilla. Vähän voi vaikka leventää ohjasotetta hetkeksi, jos ei meinaa tuntea hevosen suupieliä. Sitten vaan takapuoli ylös penkistä ja yläkroppaa ihan hieman kohti hevosen kaulaa. Kädet pysyvät kyynärpäistä koukussa ja katse ylhäällä kohti menosuuntaa. Hienolta näyttää! Lennillä vielä nyrkit pystyyn ja Naamalla päästä jalkoja vähän rennommiksi; tue itsesi keskivartalon korsetilla eli napaa kohti selkärankaa.
Hienolta näyttää! Lähdetään sitten kääntämään kaviouralta lyhyeltä sivulta rata pituussuuntaan leikkaalle ja ylitetään käynnissä nämä kaksi puomia. Suunta vaihtuu joka kerta ja voitte katsoa että menette eri suuntaan kuin edellä kulkeva, niin saatte enemmän tilaa. Eli vaikka olisi houkutus mennä koko ajan puomisivulta toiselle, antakaa välillä kaverille tilaa ja käväiskää kaviouralla.
Ja pysytään siellä kevyessä istunnassa! Tullaan Tulppu edellä. Muista katseen kiintopiste!
Hienostihan se sujui! Harjasta voi aina ottaa tukea, jos tuntuu, että tasapainon ylläpitäminen on hankalaa.
Mahtavaa työtä, tytöt! Tullaan taas lopuksi koko kaviouralle ja siirretään hevoset raviin. Tällä kertaa saattekin jäädä sinne kevyeen istuntaan seisomaan jalustimille. Katse eteen, kantapäät alas ja keskivartalo piukkana! Nojaa vaan, Bettyllä, reilummin kohti harjaa, tasapainon pitäminen on helpompaa kuin jos yrität nojata taakse.
Hyyvä! Loppukäynti ja pitkät ohjat. Ensi kerralla jatketaan vielä samoilla teemoilla ja pääsette kokeilemaan juoksutuksessa ratsastamista.
7. TUNTI - OIKEA KEVENNYS Ellen - AlmaHeippa vaan kaikille! Tänään onkin vähän erilainen tunti, sillä osan tunnista otan teidät yksitellen tänne tallin puoleiseen päätyyn juoksutukseen ja muut saavat sillä välin kokeilla itsenäistä ratsastusta.
Otetaan ensin kuitenkin yhteinen alkuverryttely. Eli kerätään ohjat käteen ja valmistaudutaan heti siirtämään hevoset kevyeen raviin koko uralla. Lähdette ravailemaan rennosti, keventelette ja vähän kuulostelette omaa istuntaa ja hevosta siinä samalla. Nämä ovat jo neljännet kurssiratsut, joten huomaatte ehkä jo jonkin verran eroavaisuuksia - toiset hevoset ovat esimerkiksi reippaampia ja toiset laiskempia. Laiskempia hevosia pitää tietenkin ratsastaa vähän reippaammin avuin ja taas reippaampien kanssa riittää ehkä hieman pienemmät avut. Pyritään kuitenkin aina ratsastamaan mahdollisimman vähäisin avuin, eli myös niitä laiskempia opetellaan ratsastamaan pienin avuin, jotta ne eivät turtuisi avuille - ja silloinhan meillä on kierre kasassa! Sen sijaan että lähdettäisiin punkemaan ja potkimaan, käytetäänkin ihan nopea pohje kyljessä ja saman tien rentoutus. Kuulostelkaa vähän hevosen askellusta; taitava ratsastaja huomaa kun hevonen jo meinaa hidastaa käyntiin. Ennakoikaa!
Sieltä voitte Albin kärjessä lähteä kääntämään tallin puoleisessa päädyssä hevosia pääty-ympyrälle. Ympyröitä ravatessa on tärkeää muistaa ne puolipidätteet, sillä reagointiaikaa on paljon vähemmän kuin käynnissä - niin hevosilla kuin teilläkin. Muuten tismalleen samat avut kuin käynnissäkin: ulko-ohja pitää kaulan suorana, ulkopohje kääntää askel kerrallaan ja eteen vievä katse viimeistelee. Eli katso mihin olet menossa!
Riinalla aktiivisempi pohje, älä annakaan sen hidastaa käynnille ympyrällä. Tarkista ulko-ohja vähän lyhyemmäksi ja omat jalat rennoksi alas. Ja uusi yritys!
Claralla, älä jää puristamaan pohkeilla pitkäksi aikaa. Napauta pohkeilla! Ja jos tuntuu ettei sekään auta, voit pitkällä suoralla uralla houkutella sitä reippaampaan raviin keventämällä itse aavistuksen nopeammin kuin hevonen ravaa.
Okei! Otetaan sitten käyntiin ja tullaan tänne päätyyn - saatte ratsastaa itsenäisesti. Valvon toki tilannetta ja tehdäänpä vielä niinkin, että saatte tällä kertaa mennä vain käytiä. Voitte muistella kaikkea mitä tähän mennessä on harjoiteltu - pysähdyksiä, perutuuksia, voltteja, ympyröitä, neliöitä,etuosankäännöksiä - tekemisen pulaa ei takuulla tule!
Alrighty, täällä toisessa päässä valta onkin sitten minulla. Eli homman nimi on se, että ohjat sidotaan kaulalle ja sinä saat vain istua selässä ja keskittyä omaan istuntaasi. Minä napsautan pitkän juoksutusliinan deltan avulla kuolaimiin, eli kontrolli hevosesta on täysin minulla. Minä kyllä pidän huolen, että se etenee!
Okei, ihan ensimmäisenä voisit nostaa molemmat kädet sivulle siinä käynnin aikana. Huomaatko, mitä kyljillesi tapahtuu? Lähde sitten kurottamaan kohti kattoa yksi käsi kerrallaan, pidä toinen koko ajan sivulle päin. Hienosti! Uskalla vaan kurottaa reilusti molemmilla käsillä ja pidä katse kohti menosuuntaa.
Noin, sitten voit laskea kädet alas kuin pitäisit ohjia. Pyöräytä hartiat rennosti alas ja yritä pitää kyljet yhtä pitkinä ja rentoina. Lähde sitten tiivistämään napaa kohti selkärankaa ja varo, ettet samalla jännitä lonkkaa, takapuolta tai reisiä - niiden pitäisi ratsastaessa olla aina rentoina! Lantio on se joustava osa, joka ottaa hevosen liikkeen vastaan, jollon koko muu kroppa voi pysyä stabiilina. Okei, irrotapa jalustimet jalasta ja risti ne etukaarelle. Voit vaikka ottaa hihnoista kiinni, jos tuntuu muuten epämukavan tasapainottomalta. Lähde sieltä kohottamaan reisiä vuorotellen irti satulasta. Juuri noin, älä läimäytä jalkaa takaisin paikalleen, vaan laske se hitaasti alas. Saatko vielä vähän enemmän irti reittä koko matkalta? Polvet kohti kattoa! Noin ja nyt jätä jalat ylös. Lähde kiikuttamaan takapuolta satulaa vasten - huomaatko, miten istuinluiden paikka vaihtuu satulassa? Koeta löytää asento, jossa istut ikään kuin takataskujen päällä. Sitten voit laskea jalat alas - yritä säilyttää selän ja lonkan asento tässä!
Lähdetäänpä sitten kokeilemaan ravaamista. Ilman jalustimia ravatessa istunnan tärkeys korostuu. Hae taas fiilis että istut takataskujen päällä selkä hyvässä ryhdissä - ajattele vaikka olevasi kissa, joka kääntää häntää koipien väliin. Ja katse eteen!
Uskallatko kokeilla laukkaa? Saat ottaa jalustimet takaisin jalkaan. Sitten vaan harjasta kiinni, ja hop! Pidä katse edessä ja paino molemmilla jalustimilla. Hienosti!
Sehän meni hyvin. Tänään olette kävelleet niin paljon, että voisitte tulla loppukäynneiksi alas selästä ja talutella. Tiesittekö, että taluttaessakin voi "ratsastaa"? Kokeilkapaa siinä taluttaessa ottaa parit pysähdykset ja liikkeelle lähdöt - entäpä peruutus?
Ensi kerralla nähdään kaarrossa taluttajien kanssa - lähdetään maastoon!
8. TUNTI - MAASTOON! Ellen - AlmaHeippa vaan kaikille! Jännittääkö maastoon lähteminen? Ihan suotta! Noustaan selkään kaarrossa ja lähdetään uralle ihan normaalisti. Järjestäydytään siinä ohjien tuntumalle keräämisen jälkeen osastoon, vaikkapa Albinin taakse. Osastossa ollaan siis peräkanaa, noin hevosen mitan päässä edellä kulkevasta - se on ryhmämaastossa tyypillinen tapa liikkua, sillä vierekkäin hevosten kilpailuvietti saattaisi syttyä ja se ei tietenkään ole tarkoitus. Taluttajat ovat tänään mukana, jotta kaikki pääsevät nauttimaan maastoilusta rauhallisin ja turvallisin mielin.
Aina maastoon lähtiessä on tärkeää turvallisuus! Siksi kaikilla on tänään kypärän lisäksi turvaliivit ja heijastinliivit, joita edellytämme kaikilla maastotunneilla ja aivan erityisesti maastoesteitä hypätessä.
Lähdetään tästä yläkentän portilta tarhojen välistä valaistulle hiekkatielle, joka ohittaa kesälaitumen ja päättyy tuonne meidän niittyestekentälle. Alamäessä voitte ottaa painoa vähän enemmän jalustimille ja nojata hiukan taakse, jotta hevosilla on tilaa käyttää selkää enemmän. Ylämäessä päinvastoin, eli nojataan hieman eteen, aivan kuin kevyessä istunnassa, jota ollaan harjoiteltu. Tieltä kun jatketaan niin käväistään metsikössä ja metsäpoluilla, oikaistaan rantaradalle ja pelloille. Hankalissa paikoissa, kuten kapealla metsäpolulla ja jyrkässä mäessä, voi antaa hieman pidempää ohjaa, jotta hevonen näkee paremmin minne jalkansa asettelee.
Takaisin päin tullessa joudutaan ylittämään autotie ja kävelemään tallipihaan tietä pitkin. Tiellä hevonen rinnastetaan ajoneuvoon, eli noudatetaan liikenteen väistämissääntöjä kolmioista stop-merkkeihin yms.
Sitten vielä ratsukon käsimerkit! Kun kärkiratsukon käsi nousee ylös, kaikki pysähtyy. Kun osoittaa vasemmalle, valmistaudutaan kääntymään vasemmalle jne. Ja autoilijoille on tietenkin kohteliasta heilauttaa kättä kiitoksena hidastamisesta.
Sitten vaan menoksi!
9. TUNTI - HARJOITUSRAVISSA ISTUMINEN Ellen - TinkaMiltäs maastoilut tuntui? Jos tykkäsitte, niin olette ihan oikeassa paikassa, sillä Kuuvuorella me maastoillaan aika paljon, painotuslajista riippumatta! Mutta tänään ollaan täällä maneesilla ja jatketaan työskentelyä kouluratsastuksen parissa. Ihan ensimmäisenä jokainen ottaakin jalustimet pois jalasta ja ristii ne etukaaren eteen, sillä meillä on tänään leikkimielinen tasapainotunti!
Ensimmäisenä siellä kaviouralla, ennen kuin otetaan edes ohjia tuntumalle, jokainen pörittelee nilkkoja ja ranteita, venyttää vähän lapoja ja kylkiä. Juuri noin, uskaltakaa kurottaa kohti korkeuksia! Ylipäänsä olisi hyvä aina venytellä ennen ratsastustuntia, etenkin lonkankoukistajat. Pyöritelkää vielä hartioita ja nostelkaa reisiä irti satulasta samalla tavalla kuin juoksutuksessa.
Sitten palataan perusistuntaan ja kerätään hiljakseen ohjat käteen. Aina kun ohjia otetaan tuntumalle, muistetaan pitää myös pohkeet lähellä kylkiä, hengittää syvään ja kerätä ohjat pieni pätkä kerrallaan. Näin hevoset eivät jännity suotta.
Lähdetään sieltä sitten Martta kärjessä kääntämään pituushalkaisijalle, jossa meillä on monen monta tötteröä jonossa. Tarkoituksena olisi pujotella tötteröiden välistä! Tässä treenataan paitsi reagointinopeutta myös tasapainoa; koettakaa pitää takapuoli tasaisesti penkissä.
Hups, muista kääntävien apujen perusteet, Nemolla! Älä vedä sisäohjasta vaan muista että pohjetta voi tehostaa lonkalla ja reidellä.
Hienosti sujuu! Kokeillaanpa sitten lisätä sinne kaviouralle pitkälle suoralle siirtyminen harjoitusraviin. Me ei olla vielä ihan kauheasti menty harjoitusravia, mutta muistatte mitä juoksutuksessa kokeiltiin: ajattele olevasi kissa, joka työntää häntää koipien väliin! Ja sitten ihan rentona vaan jalat, tue itsesi vatsalihaksilla. Hienoja ravipätkiä kaikilla!
Ohops, jos tasapaino lähtee ja tuntuu että pompottaa ihan kamalasti, niin ottakaa käyntiin, hengitelkää pari askelta ja sitten vaan uusi ravisiirtyminen.
Tinkalla vähän lyhyempi ohja, korjaa oma istunta keskemmälle satulaa ja nojaa ihan pikkuisen enemmän eteen - nyt koetat korjata nojaamalla taakse, jolloin jalat lähtevät tuoli-istuntaan liian eteen ja ravin pompottelu vain pahenee. Samalla myös Tinka kuvittelee, että haluat sen menevän kovempaa!
Tuo on hyvä merkki, kun hevoset pärskähtelee! Onhan se vähän inhottavaa, jos ne samalla kiskaisevat päätä alas ja oma tasapaino horjahtaa, mutta tässä taas ne vatsalihakset tulevat hätiin! Pärskiminen on merkki hevosen rentoutumisesta.
Älä tukeudu ohjiin, Mäkillä, vaan sama juttu kuin Tinkalla: vatsalihakset töihin ja muu kroppa ihan rennoksi. Juuri noin! Huomaatko, harjoitusravi tuntuu äkkiä paljon helpommalta.
Jätetäänpä sitten pujottelut pois ja ratsastetaan molempiin päätyihin oikein isot ympyrät. Mitä isommat, sitä helpompaa siellä ravissa on istua!
Muista hengittää, Bettyllä!
Huh! Ei se olekaan niin helppoa. Liinun kesäinen tyylinäyte.
Okei, siinä tulikin jo pitkät pätkät ravailua. Otetaan välikäynnit ja huilahdetaan hetki.
Sillä välin kun te kävilette, otin joka toisen tötsän pois. Tarkoituksena olisi jatkaa ravailua ja tulla myös pujottelu tehtävä harjoitusravissa. Nyt saa ottaa jalustimet jalkaan, jos tuntuu ettei uskalla kokeilla ilman. Jätetään ympyrät pois ja otetaan niiden tilalle siirtyminen käyntiin lyhyillä sivuilla. Muutenkin saa ottaa käyntiin jos tuntuu että tasapaino horjuu liikaa - ja sitten vaan takaisin uuteen raviin!
Hienostihan se sujuu! Tinka vähän siellä yrittää kiihdytellä, tarkista taas oma istunta keskemmälle satulaa ja selkä suoraksi.
Otetaan lopuksi hevoset kaartoon ja kokeillaan matkaa maailman ympäri. Eli sieltä ensin jalustimet pois jalasta, oikea jalka vasemman viereen, vasen jalka takakaaren yli ja oikea jalka taas vasemman viereen. Nyt istutte väärin päin satulassa! Sitten taas jalat yksi kerrallaan, kunnes palaatte satulaan oikein päin. Tehdään yksi kerrallaan, minä tulen pitämään hevosista kiinni. Ja kun tulette alas satulasta, kokeilkaapa tulla joko oikealta puolelta satulaa tai tuomalla oikea jalka vasemman puolelle, ihan kuin istuisitte naistensatulassa ja siitä liukua alas. Tuntuu oudolta, eikö? Nämä kaikki kuitenkin kehittävät sekä tasapainoa että itsevarmuutta!
10. TUNTI - PERUSAVUT III Ellen - Tinka
Heippa vaan taas kaikille! Tänään ollaankin ulkosalla yläkentän puolella kun maneesit on varattu muulle häppeningille. Hiukan ripottelee vettä mutta kerrankin on tyyni päivä eikä tuule. Kentällä on hyvä valaistus, joten lämpimästi päälle vaan! Hevosille voi heittää ratsastusloimet selkään, jos niillä sellaisia on, tai sitten matkan ajaksi viltit. Satulahuoneista löytyy koreista loimivöitä, joilla viltin saa pysymään matkan ajan.
* * *
No niin, kaikki ovat päässeet hyvin selkään. Tänään jatketaan asetusten parissa. Vieläkö teillä on muistissa, mitä asettamisella tarkoitettiinkaan?
Sieltä voi jokainen alkaa keräillä ohjia tuntumalle. Muistatte pitää pohkeet lähellä aina kun kuolain liikkuu suussa, se on hevoselle reilumpaa.
Aina kulman lähestyessä otetaan seis edeltävän kirjaimen kohdalle. Muistakaa valmistella pysähtymiset huolellisesti! Katse eteen, Villellä, älä katso käsiäsi. Hieno pysähdys Brenkulla, vielä muistat myödätä ohjista kiitoksena. Muutoin hevoset eivät tiedä tehneensä oikein ja pikkuhiljaa turtuvat avuille, jolloin niiden kanssa joutuu käyttämään aina vain enemmän apuja.
Ja sitten napakasti liikkeelle! Katse eteen, ryhti suoraksi ja nopeat pohjeavut. Älä jää puristamaan pohkeella, Keksillä. Muuten se ei taatusti lähde liikkeelle ensi kerralla. Pohkeet aina vain käyvät kyljessä ja heti irti.
Aina jokaisessa kulmassa pysähdyksen jälkeen asetetaan. Sisänyrkki tiivistää otetta ohjasta ja hartiaa voi myös kääntää hieman auki ja taakse. Vältä kääntämästä ohjaa kohti omaa napaa, Bettyllä, sillä saat hevosen vain aukomaan suutaan ja välttelemään kuolaimen vaikutusta. Kokeile vaikka ennemmin vähän työntää sisäohjaa löysemmäksi ja ulos kaulalta, jos tuntuu, ettei mitään tapahdu. Ja katso ohjat vähän lyhyemmäksi.
Samalla sisäpohkeella vähän kutitellaan vyön takaa, jolloin hevoset ottavat vähän pidempää askelta takajalalla. Juuri noin, hienoja kulmia!
Jätetään pysähdykset pois ja tehdään niiden tilalla pieni puolipidäte, ikään kuin olisitte pysäyttämässä hevoset mutta sitten jatkattekin kulmaan. Näin saatte muistutuksen itsellenne tulevasta kulmasta ettekä vaan matkustele sen läpi. Tämä on hyvä muistaa ihan joka kerta hevosen selässä ja ihan jokaisessa kulmassa!
Lisätään kulmien lisäksi joka kierrokselle keskiympyrät.
Kentällä on keskellä muutamat punaiset tötteröt auttamassa keskiympyrän hahmottamista: kiertäkää jokainen tötsä, ja kääntäkää hevosta kuin volttia ratsastaessa niiden välissä. Askel kerrallaan, Lytyllä! Muuten se lähtee ihan varmasti oikomaan. Korjaa ulko-ohjaa hieman lyhyemmäksi, Martalla. Juuri noin, huomaatko? Hevonen ei lähdekään seuraamaan asettavaa ohjaa, kun vastakkaisella ohjalla pitää kaulan suorana. Asetushan tapahtuu vain siellä niskassa, ei koko kaulassa.
Sitten jokainen valmistautuu siirtämään hevoset kevyeen raviin seuraavan kulman jälkeen. Otapa uusi siirtyminen, Lytyllä, tällä kertaa hieman jämptimmin. Äläpä annakaan sen valua raviin muiden perässä vaan ole itse tomerampi!
Ravissa ympyrällä on hieman vähemmän aikaa reagoida apujen kanssa, mutta hyvin te pärjäätte! Aina saa jäädä toiselle kierrokselle, jos ei ollut tyytyväinen ensimmäiseen. Annetaan kuitenkin kaikille mahdollisuus eikä jäädä tientukkeeksi liian monen kierroksen ajaksi, eikös juu?
Tinka on vähän nopeampi, joten sen kanssa voi joutua ohittelemaan muita. Muistetaan kuitenkin pitää ohittaessakin riittävät välimatkat, ettei hevoset kimpaannu toisilleen.
Jäädään kaikki istumaan alas harjoitusraviin! Pitkillä suorilla voitte keventää, ja aina kun tuntuu että tasapaino lähtee horjumaan, voi aivan hyvin keventää pari askelta tai siirtää hevosen hetkeksi käyntiin. Ja sitten uutta yritystä kehiin! Ville saisi ravata hieman reippaammin eteen, nyt se menee tuommoista mummoravia ja sun on kauhean vaikea löytää ryhdikästä perusistuntaa siellä.
Okei, tullaanpa hetkeksi koko uralle. Keventää reippaammin eteen ja sitten valmistellaan siirtyminen käyntiin harjoitusravin kautta. Annetaan poneille hetkeksi pitkät ohjat. Vaihtakaa omaan tahiin suuntaa.
Lopuksi jatketaan pääty-ympyröillä ravailua. Ohjat käteen ja muodostamaan molempiin päätyihin kolmen hepan ryhmiä! Sitten puolipidätteen kautta suoraan harjoitusraviin. Nojaa hieman taakse, Bettyllä, ja napakat pohkeet. Päästä jalat ihan rennoksi spagetiksi, Keksillä, sillä on tosi pomputtava ravi ja siellä joutuu tekemään töitä pysyäkseen mukana. Rentous on kaiken a ja o!
Vaihdetaan ympyröitä siten, että kentän keskikohdasta lähdette kääntämään kohti vastakkaista päätyä loivalla kaarella, ikään kuin ratsastaisitte ison S-kirjaimen koko radan poikki.
Miltäs uuteen suuntaan ravaaminen tuntuu? Tuntuuko hepan ravi jotenkin erilaiselta tai oma kroppa? Helpompaa? Vaikeampaa? Ainakin siellä Tinkalla näyttäisi olevan haastavampaa pysyä keskellä satulaa. Nyt sä valut aika pahasti sisäkyljelle, kokeileppa hetken aikaa pitää enemmän painoa ulkojalustimella.
Hyvää työtä kaikilta! Saatte palkinnoksi kävellä loppukäynnit "maastossa" eli kävelkää Ville edellä tästä alapihalle, sieltä vanhan maneesin takaa tarhojen vierustaa pitkin areenamaneesin sivukujalle ja areenakentällä alas selästä. Siellä on hyvät valaistukset ja kaikkien porttien pitäisi olla auki. Minä kävelen mukana, mutta saatte kokeilla hieman itsenäisempää maastoilua. Pysytään tien oikeassa laidassa ja jos tulee vastaantulijoita niin koko letka pysähtyy.
11. TUNTI - ENSIMMÄISET LAUKANNOSTOT Ellen - Lytty
Toiseksi viimeinen alkeiskurssin tunti, onpa aika mennyt nopeaan! Tänään pääsette vihdoin laukkailemaan ja ensi kerta meneekin koko kurssin antia kertaillessa.
Kerätään ohjat tuntumalle ja muistetaan siitä hetkestä lähtien ratsastaa tarkat ratsastusradan kulmat.
Lähdetään sieltä Betty kärjessä muodostamaan päivän ratsastusradan tietä eli kahdeksikkoa. Ensin täältä tallin päädystä ratsastetaan koko kierros pääty-ympyrällä, mutta ei jatketakaan toista kierrosta vaan kentän keskikohdasta lähdetään kääntämään vastakkaiselle pääty-ympyrälle. Vähän kuin piirtäisitte hiekkaan jättisuuren S-kirjaimen! Ja näin vaihtuu ympyrä, ja samalla vaihtuu tietenkin myös suunta. Nytpä ei jäädäkään tänne väliseinän puoleiselle ympyrälle vaan heti vaihdetaan taas ympyrää samanlaisen loivan S-kirjaimen kautta. Ja tätä kuvioita jatketaan!
Sujuu niin hyvin että voidaan siirtää hevoset kevyeen raviin. Muistatte katsoa, että ne kääntyvät ulkopohkeesta. Juuri noin, hienosti sujuu! Brenkulla siinä oikein hyvä ravi, Keksillä tarkasta kevennys oikeaksi. Muistatte, että suunnan vaihtuessa kevennyskin vaihtuu. Ja kevennettiin niin että satulasta kohotaan aina kun ulkoetujalka on ilmassa!
Hienoa! Jäädään kaikki istumaan alas harjoitusraviin. Nyt ei tarvitse välittää suunnan vaihtumisesta muutoin kuin asetuksen vaihtamisella. Keskittykää ratsastamaan pyöreät posket molemmille kahdeksikon kaarille.
Sehän sujuu kuin vettä vaan! Tullaan koko uralle ja siirretään hevoset käyntiin. Voitte antaa pitkät ohjat.
Okei! Lähdetäänpä sitten katsomaan laukannostoja. Hevoset voivat vielä käppäillä pitkin ohjin, mietitään me sillä välin vähän teoriaa. Laukka on kolmitahtinen askellaji - kertauksena käynti nelitahtinen ja ravi kaksitahtinen. Laukkaa voi vaikka ihan laskea satulassa 1-2-3-1-2-3! Laukka keinuttaa kun taas ravi pomputtaa, ja monista se onkin helpompi istua kuin ravi - joskin nopeimpana askellajina se tietysti tuo omat haasteensa. Laukka on kuitenkin yksi hevosen kolmesta perusaskellajista ja siksi me Kuuvuorella alamme työskennellä laukassa jo alkeiskurssin aikana. Tavoitteena on, ettei kukaan joudu jännittämään laukkaamista esimerkiksi Helppo C-tunneille mennessä!
Laukannosto tapahtuu puolipidätteellä valmistelemalla. Kun olette keränneet ohjat käteen ja ratsastaneet käynnin aktiiviseksi, tiivistäkää hieman istuntaa, päästäkää jalat oikein rennoksi kylkiä vasten ja pieni pidäte ohjissa. Sen jälkeen sisäjalka siirtyy satulavyön eteen ja puristaa hevosen kylkeä. Ja näin me laukkaamme!
Valmistelkaa siis kaikki seuraavan kirjiamen kohdalta laukannosto!
Lytyllä, nojaa vähän eteen, ennemmin kuin taakse - se kertoo hevoselle, että se uskaltaa liikkua eteenpäin kovemmassa vauhdissa.
Martalla, korjaa ohja hieman lyhyemmäksi, jotta pääset tuntemaan suupielet ja antamaan puolipidätteen- ilman sitä laukannosto on tosi haastavaa ja heppa vain juoksee pois alta. Ei hätää, ota takaisin käyntiin ja valmistele uusi laukannosto kentän kulmasta.
Pidä, Brenkulla, ulkojalka omalla paikallaan. Sisäpohjettakaan ei tarvitse hepan kainaloon saakka tunkea.. :-)
Hieno nosto Keksillä! Ota vaikka harjasta kiinni, älä tukeudu ohjiin, silloin Lenni pudottaa saman tien raviin.
Jaahas, meidän Villekö ei oikein tahtoisi laukata tänään? Se ei ole vaarallista - vedä syvään henkeä, ratsasta voltti ja yritä uudelleen. Työnnä vaikka käsillä hiukan eteen, ajattele että työnnät kottikärryjä, niin et tule vahingossa antaneeksi Villelle signaalia ettet haluakaan laukata. Hevoset ovat siitä yksinkertaisia olentoja, ettei niitä voi pyytää samaan aikaan eteen- että hiljentämään.
Eiköhän tähän ole hyvä lopetella! Saatte tulla vielä koko uralle ja ratsastaa oikein reipasta ravia. Keskittykää painamaan kantapäät pitkälle alas ja katsomaan eteen - hepat saavat ravata isosti eteen. Antakaa vähitellen pidempää ohjaa, ei kuitenkaan kaikkea kerralla ettei heppa kompuroi - ja annetaan niiden venyttää eteen-alas. Se tekee hyvää selän ja kaulan lihaksille, ja ratsastajalle hyvä tilaisuus treenata keventämistä. Muistatte, antakaa hevosen liike-energian ponnauttaa teidät ylös ja sitten jarruttelette reisien varassa alas.
12. TUNTI - LAUKKAA!
Ellen - Lytty
Heippa kaikille, viimeistä kertaa alkeiskurssin merkeissä! Onpas aika mennyt nopeasti, toivottavasti teillä on ollut yhtä kivaa kuin mulla! Olette te kyllä päässeet pitkälle. Muistatteko vielä kurssin alussa miten hankalalta ja vieraalta kaikki tuntui? Nyt jo kaikki osaakin itse kiristää satulavyöt ja mitata jalustimet sopivan mittaisiksi - Villellä voisit vielä potkaista jalkkarit pois ja katsoa, että ne ovat sen mittaiset, että saat ne jalkaan vain varpaita nostamalla. Heti näyttää paremmalta.
Ei muuta kuin kaviouralle ja hommiin! Kävelkää pari kierrosta pitkin ohjin, kokeilkaa vielä vyöt ja sitten voittekin alkaa kerätä ohjia tuntumalle. Siellä pitkin ohijn kävellessänne on hyvin aikaa pyöritellä vähän nilkkoja ja hartioita. Sitten kun keräätte ohjia käteen niin voisitte kokeilla miten pidätteet menee läpi eli parit pysähdykset vaikkapa juuri ennen kentän kulmaa ja siitä napakasti uuteen käyntiin. Juuri noin, Martalla katso ettet pidä samalla ohjista vastaan.
Lähdetään sitten kääntämään hevosia rata poikkisuuntaan leikkaalle ja otetaan puoleen väliin pysähdys ja peruutus. Muistaako kaikki peruutuksissa tarvittavat avut? Aloitetaan puolipidätteellä, siirretään omaa painopistettä hieman eteen ja pohkeita! Samalla ohjat puristuu nyrkissä. Muistakaa myödätä! Hienoja peruutuksia kaikilla. Jatketaan koko uralle ja siirretään hevoset kevyeen raviin.
Keventäessä tärkeää oli muistaa nousta satulasta kun hevosen ulkoetujalka on ilmassa. Eli sieltä Bettyllä tarkista kevennys, istu alas ylimääräisen askeleen ajan ja kevennys on taas oikein.
Vaihdetaan suunta koko rata leikkaan avulla! Sieltä vaikkapa Martta kärjessä lähde kääntämään lyhyeltä sivulta kulmaan tultuasi, noin pari metriä pitkää sivua tultuasi. Sieltä ensin kohti kentän keskipistettä ja sitten katso vastaavan kirjaimen kohta, noin pari metriä ennen kulmaa. Ja näin meillä suunta ja sitä kautta myös kevennys vaihtuu!
Lytyllä, tarkista molemmat ohjat yhtä pitkiksi ja katso ettei niissä ole kierteitä.
Sama juttu Villellä, katso myös ettet rotkota velttona vaan vatsalihakset käyttöön!
Sitten valmistaudutaan jäämään kahdelle pääty-ympyrälle: tänne tallin päätyyn Keksi, Ville ja Brenkku ja toiseen päähän Betty, Martta ja Lytty.
Muistatte kääntää ulkoavuilla askel kerrallaan: ulkopohje kääntää, ulko-ohja pitää kaulan suorana. Keksillä, älä vie käsiä sää'än yli, vaan pidä ne molemmat omilla puolillaan.
Muistakaa myös asettaa eli sisäkäden hartiaa hieman taakse, niin että hevosen niska kääntyy. Ei koko kaula! Brenkulla nyrkit kiinni.
Kaikki jää istumaan alas harjoitusraviin! Pysytään siellä ympyröillä eli tarkistakaa paino keskelle satulaa, siellä ainakin Lytyllä hieman sisäkyljellä painoa.
Hyvältä näyttää! Vähän siellä vielä pompottaa, mutta se ei ole vaarallista. Jos tuntuu ihan mahdottomalta istua harjoitusravissa niin käynnin kautta uudestaan! Kokeilkaapas sitten hieman hiljennellä ravia, niin että hevoset melkeinpä kävelevät. Sieltä mummoravista lähdette valmistelemaan laukannostoa.
Eli ensin puolipidäte: istu syvemmälle satulaan kuin painautuisit maata kohden nilkoista ja istuinluista. Purista nyrkin sisässä molempia ohjia. Sitten sisäpohje satulavyön eteen, napautus ja päästä samalla nyrkit rennoksi. Hienoja nostoja kaikilla!
Varo, Villellä, ettet nosta sisäpohkeen polvea liian ylös eli kantapää alas tässäkin.
Laukataan ympyrällä pari kierrosta ja sitten jatketaan koko uralle ja yritetään pitää laukka yllä kokonaisen kierroksen ajan. Sehän tarkoittaa, että teidän pitää käyttää sisäpohjetta aktiivisesti!
Ei kuitenkaan jäädä puristamaan, Keksillä, silloin ponit vaan vastustelevat tai menevät vermon baana-ravia. Vaan pohje käy ja irtoaa kyljestä!
Lytty meinaa hyytyä, pohjetta vaan!
Ja uusi laukka saman tien jos putoaa raville.
Okei, hienoa työtä! Valmistellaan ravin kautta siirtyminen käyntiin. Annetaan hetkeksi pitkät ohjat, voitte taas vaihtaa suuntaa omaan tahtiin.
Lähdetään sitten kokeilemaan laukannostoja käynnistä. Kerätään ohjat tuntumalle, aktivoidaan hieman käyntiä eli molemmilla pohkeilla ratsastetaan tasaista tuntumaa kohti. Saisi tuntua kuin heppa jo melkein lähtisi ravaamaan. Sitten vaan puolipidätettä ja laukka-avut. Ja laukka!
Hienoja nostoja kaikilla. Pidetään välimatkat ja kokeillaan pitää laukkaa yllä taas kokonaisen kierroksen ajan. Maneesin liikennesäännöistä sen verran, että laukassa ei koskaan lähdetä ohittelemaan kaveria ettei heppojen vietti syty, vaan jos pitää väistää niin ratsasta ympyrä tai voltti käynnissä.
Keksillä hyvin tsempattu loppua kohden! Alkuun ei meinannut nostaa mutta kun pidit pääsi kylmänä etkä hermostunut niin homma alkoi toimia. Muistat vaan hengitellä syvään ja vaikka pyöräyttää hartiat taakse.
Lytyltäkin löytyi tänään mukavaa työtä, aluksi taisi olla hieman erimielisyyksiä tehdäänkö mitään vai ei. Tästä on hyvä jatkaa! Ohops, älähän annakkaan sen lysähtää käyntiin vaan kun haluat hepan hidastavan laukasta, ajattele jo ratsastavasi sitä seuraavaa askellajia ja kas vaan, siirtyminen sujuu paljon helpommin.
Betty ei ollut ihan parhaassa vireessä tänään mutta tasaista ja siistiä työtä tänään. Teit todellakin töitä sen kanssa! Kyllä huomaa että jännitys alkaa väistyä ja teistä on tulossa ihan oikeita ratsastajia.
Martalla löytyikin sitten vähän enemmänkin vauhtia tänään, ja hyvä niin! Aina saa ottaa harjasta kiinni jos tuntuu että tasapaino meinaa lähteä.
Brenkulla sujuu tänään paljon paremmin, eikös olekin kiva kun heppa on vähän herkempi ja liikkuu melkeinpä itsekseen? Otapa uusi nosto, tällä kertaa hieman pienemmin pohjeavuin. Kokeile ensin pientä apua ja lähde sitten voimistamaan, jos mitään ei tapahdu.
Vielä viimeiset laukannostot ja sitten loppukäyntien kautta kaartoon. Annetaan hepoille oikein isot kiitokset! Ja kiitos teille tästä kurssista, toivottavasti piditte. :-) Palautetta otan aina mieluusti vastaan.
Toivottavasti näemme vielä kurssien ja tuntien merkeissä! Alkeiskurssin suoritettuanne voitte jatkaa jatkokurssille, mikäli haluatte jatkaa alkeiskurssin asioiden kertaamista. Jatkokurssi ei kuitenkaan ole pakollinen! Tästä voitte varata myös suoraan paikan Perusmerkkikurssille. Perusmerkkikurssin kesto on niin ikään 12 tuntia ja sen päätteeksi järjestetään perusmerkin ratsastuskoe. Nyt voitte lisäksi vapaasti valita irtotunteja alkeis- ja perustasolta.
Tästä se lähtee, tervetuloa ratsastamaan!