|
|
Post by Jonatan on Oct 12, 2021 7:04:23 GMT
Jonatan Holm, 36, ei oikeastaan tiedä ollenkaan mihin soppaan lusikkansa tällä kertaa tunkee. Katsoessaan ympärilleen hän näkee vain itseään puolta nuorempia heppatyttöjä, hänhän voisi olla joidenkin niiden isä. Puistattavaa. Oikeastaan sitenhän hän tänne päätyi, Kuuvuoreen, nimittäin. Hänen juuri 6-vuotta täyttänyt tyttärensä halusi aloittaa uuden harrastuksen, ja vasta-avatun paikallisen ratsastuskoulun myötä päätös oli selvä. Asiaa ei tosin auttanut yhtään se pikkuseikka, että syntymäpäivälahjaksi Jonatan lupasi myös itse osallistua tyttärensä kanssa mihin harrastukseen tämä nyt sitten ikinä päätyisikään. Jonatan oli tietenkin odottanut vesiväreillä suttaamisesta innostuneen tyttönsä tahtovan jollekin piirustuskurssille, muskariin tai mitä näitä tyttöjen juttuja nyt oikein onkaan. Mutta että ratsastustunnille?! Mistä hemmetistä tyttö semmoisenkin idean oikein oli keksinyt? Eskarilaisten haihatuksia.
"Ikäraja talutustunneille on kahdeksan vuotta." Puhelimesta oli sanottu ja naurettu vielä päälle. Mistä saakutista hän olisi voinut tietää? Hyvä kun tiesi, mistä päästä kaakkia ruoka meni sisään ja mistä ulos.
Se ei tietenkään pitänyt aivan paikkaansa, mutta sitä en aikonut kertoa kellekään. Kenenkään ei tarvinnut tietää, että olin pikkusällinä toivoton heppahullu. Jep, Min Hästit, paikallisen ratsastuskoulun hoitoponit ja kaikki. Hypättiin me jotain esteitäkin silloin. Mutta se oli toinen elämä. Sitten tuli ne perinteiset: yläkoulut, muijat, prätkät. Ei välttämättä tässä järjestyksessä. Ponit kuitenkin unohtui ja vähän äkkiä. Eikä ne palanneet silloinkaan, kun kymmenen vuoden seurustelun jälkeen vei vihille high school sweetheartinsa, eikä sillon kuin yhdeksän kuukauden pitkä odotus päättyi. Mun elämä meni ihan sekaisin. Yhtäkkiä tärkeintä ei enää ollutkaan mikään muu kuin se pieni olento mun käsivarsilla. Mun päähän ei yhtäkkiä mahtunutkaan mitkään muijat, prätkät tai ainakaan nyt mitkään ponit. Ja sitten kaikki romahti.
Jäljelle jäi jäätävä asuntolaina, tympeä duuni kylän ainoassa tilitoimistossa ja heppahullu ipana.
Strategiset mitat:
- 36v. ehta penniläläinen
- 180 pitkä, syö kun ehtii eli ei koskaan eli aika ruipelo
- kämppä itäisessä keskustassa pubin yläpuolella
- yh-isä 6-v pikkuprinsessalle
- puhuu sujuvaa ruotsin ja suomen sekasoppaa, englantia ja vähän tanskaa
- sukujuuria siellä sun täällä: äiti englantilainen, isä kotoisin tanskasta mutta ehti asua pitkän pätkän suomessa ennen kuin tapasi Marjorien ja hankkivat maapläntin Pennilästä
- tallilla osittain lupauksen pakosta, osittain koska sisäinen esteratsastaja herää uudelleen henkiin (jota ei tietenkään kerro kenellekään)
- hyväntuulinen, laittaa aina muut itsensä edelle, musta huumorintaju, todella epävarma itsestään
- peittää epävarmuuttaan laukomalla typeriä juttuja
- enemmän vetäytyvää ja omissa oloissa viihtyvää sorttia kuin juttusille oma-aloitteisesti tulevaa
|
|
